1.1. Keräily- ja pyyntikulttuurin toimeentulostrategia umpikujaan?
- 30 000–12 000 v. sitten suurriistan sukupuuttoaallot (syinä arojen metsittymisen ja liikametsästys)
- pienriistaan (vuohet ja lampaat) ja kalastukseen
- jääkausi päättyi noin 10 000 v. sitten: ilmasto lämpeni, Euraasian ruohoalueet syntyivät
- väistyvä pyynti-keräily syrjäytettiin (esim. Afrikassa 2000 eaa. - 1000 jaa. bantuekspansio)
Talous maanviljelyyn ja karjanhoitoon
- noin 12 000–7000 eaa. neoliittinen eli nuorkivikautinen vallankumous Lähi-idässä
- 4-5000 vuoden siirtymäkaudessa poikkeuksia ja sekamuotoja (esim. paimentolaisuus)
- paikallaan pysyvä talousjärjestelmä
- muutos vähittäistä: esim. kulottamista ja paimentamista tehostettiin; aiemmin keksityt työvälineet (sirppi ja jauhinkivet) yhdistettiin viljelyyn jne.; naisten keksintöjä
- talouden perustana sen jälkeen maanviljely (mm. vehnä, ohra, kaura, ruis) ja karjanhoito (mm. vuohi, lammas, sika)
- selityksissä ongelmia: a) viljelyllä etuja (tuottoisa) ja haittoja (työmäärä ja kato); b) ilmaston lämpeneminen ja arojen metsittyminen ei selitä, c) väestöpaine todistaa vain, että viljelyyn siirryttyä siitä oli vaikea irtaantua
- sama kehitys: (1) "hedelmällinen puolikuu" noin 8000–7000 eaa.; (2) Huanghon laaksossa Kiinassa (noin 6000 eaa. hirssi ja riisiä, sika ja kana); (3) Väli-Amerikassa kehitys hitaampaa: maissi.
- Turkin kaakkoisosissa ohra ja vehnä villinä; lammas lähtöisin sieltä: levisi noin 6000 eaa. Egyptiin, Välimeren rannikolle ja Kreikkaan (Vanhassa Euroopassa kaskiviljelyä: kaura ja ruis)
Yhteiskunnat muuttuvat – pääkehitys
- noin 10 000 – 3 000 v. eaa.
- pysyvä asutus kylissä, siitä päällikkökuntiin ja sotaisiin kaupunkivaltioihin (sekä imperiumeihin)
Heimokylät
- noin 11 000 eaa. Hedelmällisen puolikuun alueella
- pysyvä asutus noin 100–200 hengen kylissä
- monia sukuja (klaaneja)
- valta hajautettu ja epämuodollinen
Päällikkökuntia
- noin 5 500 eaa. Hedelmällisessä puolikuussa
- useita kyliä, tuhansia asukkaita
- hierarkkisesti kerrostuneita luokkayhteiskuntia (suvuittain), jossa orjuutta
- sotaisia
- työnjakoa (esim. papisto)
- julkisia rakennuksia, linnoituksia
- päälliköllä keskitetty päätäntävalta: voimankäyttö, verotusoikeus, maan hallinta, kastelujärjestelmän valvonta; perinnöllinen
- ideologia tuki päällikön asemaa
Jako aikakausiin
- 3 000 eaa. esihistoria
- 3000 eaa. - 400 jaa. Vanha aika
- kivikausi, pronssiaika (noin 3000–1000 eaa.) ja rautakausi (noin 1000–500 eaa.)
1.2. Korkeakulttuurit – historia alkaa Lähi-idästä
- sivilisaatio mm. kaupungit, keskitetty hallinto, eriytyminen ammattiryhmiin, sotalaitos, monumentaalirakentaminen, kalenteri ja kirjoitus
- luokkayhteiskuntia: 1. papisto ja sotilaat, kirjurit, 2. kauppiaat ja käsityöläiset, 3. vuokraviljelijät ja orjat
- 5-6 eri alueella kirjallisia korkeakulttuureita ja sotaisia imperiumeja (Mesopotamia, Egypti, Kiina ja Etelä-Amerikka)
Sumeri – sisäisesti ja ulkoisesti väkivaltainen luokkajärjestelmä
- vuorilta jokivarsille
- työnjako ja eri ammatit
- asutuskeskuksia ja jokilaaksossa keinokasteluviljelyä
- kaupunkien johdossa temppeli (zikkuratit)
- noin 3000 eaa. Sumerin kaupunkivaltio: kylät ja kaupungit liittoutuivat valtakunnaksi (ensimmäinen valtio)
- uusi yläluokka (temppelien pappiseliitti) ja alaluokka (orjat ja vuokraviljelijät)
- ammattisotilaiden armeija esti kapinointia (ja muurit suojasivat vihollisilta)
- kastelukanavien rakennus, ylläpito ja valvonta
- papiston valta: elintarvikeylijäämän keräys, kuljetus, varastointi ja jako sekä kauppa, verotus, maan omistus ja viljely
- noin 3000 eaa. kirjanpito -> nuolenpääkirjoitus
- uskonto: hallitsijat jumalasta ja tältä viestejä
- tiede: enteiden tutkimus (havainnointi ja luettelointi); matematiikka (rakentamisen apuna)’
- keksintöjä: aura, pyörä, dreija, pronssi ja aseteknologia
- taide: Gilgames -eepos
1.3. Sumeri - imperiumien ja sotien alku
- 2300 eaa. jumalkuningas Sargon yhdisti Mesopotamian (lakiteksteihin nojautuva ja byrokraattinen valtio)
- despootti: oikeus verotukseen ja sotapalveluun kutsuun (valta temppelipapistolta)
- autiomaan paimentolaiskansoja jokilaaksoon (yhteenotot heikensivät Sumeria)
- imperiumien väliset valloitussodat -> alkoi sivilisaatioiden synnyn ja hajoamisen sykli
Mesopotamian korkeakulttuurit
- 3500–1700 eaa. Sumeri
- 1950–1650 eaa. Vanha Babylonia
- 1300–600 eaa. Assyria
- 600–500 eaa. Uusi Babylonia
- 500–300 eaa. Persia
Laki kirjataan
- 1750 eaa. kuningas Hammurabi (valtion etu, paikalliset lait hylättiin)
Kirjoitustaito
- noin 3000 eaa. sumerilaisten merkkijärjestelmä (kuva- eli nuolenpääkirjoitus)
- seemiläisten äännekirjoitus
- noin 2000 eaa. foneettinen teksti (merkki = äänne)
Egypti
- noin 3000 eaa. valtio syntyi (yhden kansan kaksoismonarkia jota faarao, kuningas johti); noin 3000–30 eaa. 31 dynastiaa (historian vaihejako)
- yhteiskunta: farao (jumala), virkamiehet (kastelu ja veronkanto), ylimystö ja papisto; käsityöläiset ja kauppiaat; kansa (talonpojat ja orjat)
- tulviva Niili (ei kastelukanavia)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti