Välimeren merikansat
- – 1450 eaa. Kreetan minolainen kulttuuri
- Mykenessä maa-aatelisto ja pappikuningas (merimahti aina 1000 eaa.)
- 1200–900 eaa. pimeät vuosisadat: vaelluksia ja invaasioita, Lähi-idän suurvallat hajoavat (Tonavalta doorilaiset ja joonialaiset Kreikkaan)
- merikansoja foinikialaiset (Libanonista 800-luvulla eaa. mm. Tunisiaan -> Karthago, puunilaiset), etruskit (Italia) ja kreikkalaiset (helleenit)
Antiikin Kreikka - vapauden alue laajeni
Tausta
- vuoristo ja maantieteellinen hajanaisuus, paimentolaisväestöä ja klaanijako
- noin 1100–800 eaa. pimeinä vuosisatoina poliittinen hajanaisuus ja murros
- vallassa kilpailevia sotapäälliköitä, kuninkaita (klaanit)
- ei pappisluokkaa
Maailmankuva ja kulttuuri
- vaikutteita Mesopotamiasta, Egyptistä, Kreetan minolaisuudesta ja Mykenestä (muinainen suuruuden aika)
- rikas tarusto levisi suullisesti: myyttejä Zeuksen hovista (ei “jumalan suunnitelmaa”)
- noin 800 eaa. kirjoitustaito (äänneaakkoset foinikialaisilta)
- 700 eaa. Homeros (Ilias ja Odysseia); aristokratian hyveet
- myyteistä kansallinen identiteetti: näytelmät, kirjallisuus, taide ja Olympian kisat
- kulttuuri ja kieli yhdistivät helleenejä (vs. barbaarit)
- 700–480 eaa. arkaainen, muinainen aika; kuvanveistotaide: fraktaaliasento (egyptiläinen), marmori (valu 500-luvulla eaa.)
Helleenien maailman kehitys
- väestönkasvu, maan tarve, raudan puute
- kaupunkien ristiriidat ja eriarvoisuus
- 750–600-luvut eaa. siirtolaisuus
Talous
- maatalous (oliivipuut ja viiniköynnökset)
Politiikka
- 700–600-luvuilla olot rauhoittuivat
- valta maataomistavalla ylimystöllä (aristokratia), perusti kaupunkeja (polis) -> valtiollisesti hajanainen
- oligarkian (harvainvalta) taustalla sotilaalliset valtaryhmät
- yläluokan ja varattomien kansalaisten jako ja eriarvoisuus: poliittisia valtataisteluja, sotia ja tyrannien vallankaappauksia (kansanosan tuella)
- noin 1500 kaupunkivaltiossa vallalla eri valtiomuotoja: kuninkuus (monarkia) / itsevaltius (tyrannia), ylimysvalta (aristokratia) sekä kansalaisvalta / kansanvalta (demokratia)
Murros
- vaaran uhatessa vapaiden miesten kansankokouksia
- kansalaiset armeijassa varallisuutensa mukaan hopliitteina (raskasaseinen jalkamies) ja ratsumiehinä; soutajiakin tarvittiin
- uusi sotatekniikka (mm. kiinteät hyökkäyslinjat)
- n. 700 eaa. mahdollisti laajentumisen, kulttuurin ja kaupan leviämisen
- kansanvalta 500-l. eaa. Ateenaan (ja muihin poliksiin)
- ylimyksiltä valta kansalaisille: maaomaisuuden ohessa kauppa rikastutti; sodankäynnissä ratsumiesten sijalle jalkamiehiä (falangi) ja soutajia (Persiaa vastaan)
- poliksen hallintaan vapaat kansalaiset mukaan -> arvonantoa persoonallisille ansioille (luokkaerot kaventuivat)
- ero despotiaan (kuninkaan virkamiehet ja palkka-armeija)
Antiikin Ateena
Ateenan talous
- kaupan, merenkulun ja teollisuuden keskus (Kerameioksen ruukut, marmori, hopea ja lyijy, viini ja oliivi)
- viljanostaja
- kukoistus 480–431 eaa.
- Laureionin hopeakaivokset (omistajina Ateenan kansalaiset; "Laureionin pöllö" avainvaluutta)
Ateenan politiikka: demokratia
- demokraattinen kulttuuri: avoin julkinen keskustelu (argumentaation tasa-arvo)
- päätösvalta kansalaisten enemmistöllä
- riitatapauksissa kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä (noin 40 000 kansalaista)
- suora demokratia:
1. kansankokous (ylin päätösvalta ja lainsäädäntövalta) noin 40 kpl vuodessa (yli 10 000 osanottajaa);
2. 500:n neuvosto (toimeenpanovalta): valmistelutyötä, virkoihin arvalla;
3. kansantuomioistuimet (tuomiovalta): 201–1501 tuomaria, päiväraha (lain kunnioitus, vrt. Sokrates)
- demokratian huippu 400-luvun puolivälin jälkeen (Perikles); koski noin 40 000 asekuntoista kansalaista, ei naisia, metoikkeja tai orjia
- demokratia kriisiin 300-luvulla eaa. (demadogit + valta varakkaiden hallitsemille valiokunnille)
Orjayhteiskunnan luokat
- vapaat kansalaiset, metoikit ja orjat
- johtava orjavaltio
Ateenan mahtiasema
- imperialismia (ei yhtenäisvaltiota, imperiumia)
- kaupunkivaltioiden liittoja
- 490 eaa. Persialle tappio Marathonin lahdella -> Ateenan laivasto ratkaisi 10 v. myöhemmin
- perustetaan Deloksen liitto: Ateena ja 200 kaupunkia
- rahasto Ateenalla (Panthenon)
- Välimeren itäosien merimahti (pelkoa ja kateutta)
- liitto hajosi -> peloponnesolaissodat Spartaa vastaan 431–404 eaa.: Ateena antautui (viljariippuvuus)
Kreikan klassinen taide (480–330 eaa.)
- uusi henki: kuvataide, arkkitehtuuri, kirjallisuus ja filosofia
- 400-luvulla taiteessa oma arvomaailma (luonnonmukaisia, veistosryhmiä myyttisistä aiheista)
- 300-luvulla huippukausi veistotaiteessa; länsimainen kauneusihanne (Olympia, Delfoi, Akropolis esikuvina)
- tragediat (esim. Aiskhylos, Sofokles ja Euripides)
Tietoon perustuva maailmankuva
Filosofia
- kaikkea luontoon, ihmiseen ja yhteiskuntaan liittyvää voidaan tutkia järkiperäisesti; tieteen olemus
Joonialainen luonnonfilosofia
- 500-luvulla eaa. maailmankaikkeuden olemus yritettiin ratkaista järjellä (aristokraattisten jumalmyyttien sijaan)
- havainnoista metafysiikkaan ja luonnollisiin selityksiin (alkuaineista: esim. maa, vesi, ilma)
- 460–370 eaa. Demokritos: atomioppi
Sofistien liike
- 400-luvulla eaa. elämänongelmat keskiöön
- kyseenalaistivat perinteisiä arvoja ja ehdottoman totuuden
- puhetaidon opettajia
Filosofit
- huoli yhteiskunnan muutoksesta, ihmisen arvoista ja eettisistä ratkaisuista
- Sokrates (469–399 eaa.), Platon (427–347), Aristoteles (384–324)
- mm. Akadeimeian ja Lykeionin koulut
Hellenismi
- sekakulttuuri (300-luku - 30 eaa.)
- Aleksanteri Suuren Makedonia valloitti Kreikan (valtakunta ja yhteiskunta jakautuivat)
- muutti helleenien kulttuuria ja maailmankuvaa: Epikuros (342–270), Zenon (460–370) stoalaisuus; tieteiden kehitys
- kreikk. sivistys itään (Lähi-itä ja Egypti: Aleksandrian kirjasto)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti