Rooman synty
- 753 eaa. perustaminen?
- Tiberjoen varren seitsemän kukkulan kylistä hallinnollinen kokonaisuus
- maanviljelijöitä ja karjankasvattajia
- etruskien ja kreikkalaisten välissä; vaikutteita mm. etruskeilta (kirjoitustaito, elämäntapa ja aristokraattinen maailmankuva)
- uskonto käytännöllinen ja arkinen (useita jumalia; myöhemmin kreikk. jumalgalleria)
- 600-luvulla eaa. kaupunkivaltioita etruskiliitossa (Rooma mukana); 474 eaa. saakka liitto puunilaisten kanssa (meren herruus)
- 509 eaa. etruskikuningas karkotettiin?
1. Tasavallan aikaan (509–31 eaa.)
Rooman kaupunkivaltion talous
- talonpoikaistilojen maanviljelyn ja karjan varassa
- saalistus- ja sotaretkiä lähiheimoja vastaan
- asutus kukkuloilla; ojituksella aluelaajennus
Yhteiskunta
- eri kukkuloilla omat uskonnolliset kulttipaikat
- luokkajako (ehkä asunpaikkajaon pohjalta)
- varakkaat maaomistavat (patriisit) ja köyhä kansa (plebeijit)
- luokkataistelu ei avoimeksi sodaksi (kompromisseja)
- yhdisti: kansa saattoi paeta kaupungista (yläluokan sortoa) ja ulkoinen uhka
- 450-luvulla eaa. plebeijien oikeudet kirjattiin ns. kahdentoista taulun lakiin (eurooppalaisen oikeuskäytännön perusta: tuomaristo ja lainoppineet, lait kohtuullisia ja oikeudenmukaisia, syytettyjen kuulemisoikeus)
Kaupunkivaltion poliittinen järjestelmä
- patriisien hallitsema tasavalta: sukupohjainen poliittinen järjestelmä vuosisatojen ajan
- vallanjako: neuvoa antava senaatti ja päättävä kansankokous
- senaatti patriisisukujen jäsenistä (300 -> 600 kpl yli 60 v. senaattoria)
- kansankokous (aluksi sotilasosastojen ja myöhemmin asuinpaikan eli tribuksen mukaan) lainsäädäntövälineeksi ja kansantribuunit puolustivat kansaa (yläluokkien mielivallalta)
- ylimmät virkamiehet valittiin vuosittain vaaleilla: valtion päämiehistä (konsulit) yksi hoiti ulkopolitiikan (sotapäällikkö) ja toinen sisäpolitiikan; apuna virkamiehiä (preetorit oikeusasiat, ediilit järjestyksenpito ja censorit verotus)
- diktaattori valittiin poikkeustilassa
- talonpoikaisista hyveistä tasavaltalaisiin sotilashyveisiin (organisointikyky, peräänantamattomuus ja tehokkuus)
Kasvu imperiumiksi
- 300-luvulla eaa. sotia lähialueiden valloittamiseksi; maan uusjakoa ja veteraanien asuttamista
- legioonia kehitettiin (kuri liittyi maannälkään)
- sisäisiä paineita purettiin ulkoisilla valloituksilla
- 264 eaa. Italia vallattiin sodilla ja liittoutumilla
- 264–201 eaa. kolme puunilaissotaa (Karthagoa vastaan); uutta häikäilemätön ja peräänantamaton imperialismi; laajentumissodissa “hajota ja hallitse” -periaate
- imperiumi henkinen ja yhteiskunnallinen murros
- 168 eaa. kreikkalaiset voitettiin
- 100-luvulla eaa. alkoi kasvu: sotakorvaukset ja ryöstösaaliit kasvattivat valtion kassaa
- vaikutteita kreikkalaisilta: älyllisempi kasvatus (orjien johdolla), nautinnonhalu ja “hillitön itsekkyys”
- ylellisyyden myötä tasavaltalaisista hyveistä luovuttiin kreikkalainen kulttuuri ja hellenismi vaikuttivat (arkkitehtuuri ja kuvataiteet kukoistivat, draama runous ja historiankirjoitus)
Yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä murroksessa
Talous
- maatalouteen ja kauppaan tukeutuva
- imperiumin voimistuessa maaomaisuus uudelle eliitille (latifundiat); suurviljelijät orjatyövoiman varassa (viini, oliivit ja vihannekset)
- pientilojen takavarikointi -> muutto kaupunkeihin -> uutta kaupunkiköyhälistöä ja sosiaalista tyytymättömyyttä
- kaupungeista keskuksia
- leipäviljan tuontia
Orjuuteen perustuva luokkayhteiskunta
- 100-luvulla eaa. vaurastunut (ja sulautunut) patriisi- ja plebeijieliitti hallitsi (suurtilat)
- vanhat yhteiskuntasiteet murtuivat
- pienviljelijät menettivät elinkeinonsa
- uutta kaupunkiköyhälistöä
- jyrkät luokkaerot
- suuria orjakapinoita (Spartakus); vasta stoalaisen filosofia toi orjillekin oikeuksia
Poliittinen järjestelmä
- muutos suurvallaksi: varallisuus lisääntyi ja hallintoa muuttui
- 200-luvulla eaa. kansankokousten ja senaatin yhteistyösopimus rikkoutui
- vanhat yhteiskuntaluokat sulautuivat (perinnölliset asemat menettivät merkitystään)
- vaurastunut patriisi- ja plebeijieliitti hallitsi senaattia ja sai yksinoikeuden ylimpiin virkoihin
- kansantribuunit vaativat maanjakoa (köyhille, maattomille) ja uudistuksia (kansalaisoikeuksien laajennus, viljan hinta alas ja senaatin vallan hajottaminen)
- v. 132 ja 121 eaa. senaatti surmautti Gracchusten veljekset
- perinteinen moraali ja uskonto alkoivat murtua
Tasavallan loppukausi
- puoluetaisteluja kansanpuolueen (populaarit) ja senaatin (optimaatit) kesken
- kansanpuolue (Ceasar) puolusti ilmaisunvapautta, äänestysoikeutta ja ajoi Gracchusten uudistuksia (hyväksymillään laeilla)
- senaatti vastusti lakiuudistuksia ja kannatti uuden yläluokan harvainvaltaa (nosti esille vanhoja roomalaisia hyveitä)
- väkivaltaisia sisäisiä taisteluja (sisällissota) germaanit voittanut armeija ja sen sotasankarit lisäsivät valtaansa; kenraalien valtataisteluja mm. Ceasar, Markus Antonius ja Ausgustus
- poliittinen valta yksityisarmeijoiden sotapäälliköille (konsulien ja eri puolueiden sijaan)
- Caesarin aikana Roomasta keskus, kansalaisoikeuksia provinssien asukkaille, raja-alueista maata mm. legioonalaisille ja kaupunkien köyhille; diktaattorina lisäsi senaattoreita, jolloin alemmat kerrokset mukaan päätöksentekoon ja virkamiesten valvontajärjestelmä sekä juliaaninen ajanlasku
- ylimystö ja senaatti vastarintaan (murha) -> Octavianus (31 eaa.) valtaan
- yksinvaltaan (harvainvallasta)
2. Keisariaika (31 eaa. -)
Politiikka
- 27 eaa. Pax Romana alkaa: valtionuskonto Caesarin pyhittämiseksi (keisarinpalvonnasta vallankäytön väline), kahden vuosisadan yhteiskuntarauhan, hyvinvoinnin ja kukoistuksen kausi, sillä Caesarin uudistuksia jatkettiin kansalaisten ja provinssien asukkaiden eduksi
- yksinvaltius tasavaltalaisten instituutioiden tilalle ja senaatin valtaa lisättiin
- suuria rakennusprojekteja; sosiaalilainsäädäntöä (yritys estää yläluokan varallisuuden keskittymisen) ja viljanjakelun uudistus
- kansalaisuutta laajennettiin, mutta jako rikkaisiin ja köyhiin jyrkkeni mm. eriarvoa lain osalta
- ylellisen elämän sijaan paluu perinteisiin tapoihin ja moraaliin eli sotilashyveisiin (voimaa, urheutta, kestävyyttä ja kuoleman halveksuntaa)
Imperiumi
- 98–117 jaa. tehokkaan armeijan ansiosta imperiumi laajimmillaan Trajanuksen kaudella
- Välimeri Rooman sisämereksi vuosisatojen valloitussotien jälkeen
- valloitetut alueet (provinssit) säilyttivät ominaisluonteensa (takeena hallintojärjestelmä ja legioonat); sotilasleireistä kaupunkeja, joita ympäröi talousalue; myöhemmin myös provinssien asukkaille kansalaisoikeuksia ja taloudell. vaikutusvaltaa
- Pax Romana (noin 200 vuotta) toi roomal. oikeuden koko valtakuntaan; kaupan edellytys
Talous
- yhtenäinen talousalue: sama valuutta, lait, hallinto ja hallintokieli sekä yhdistävä tieverkosto
- valtio keskeisessä asemassa mm. suuria julkisia töitä; ei laajaa yksityistä tuotantoa eikä porvaristoa
- valtio keräsi verot viljelijöiltä (suurtilat vapautettiin veroista ja verotaakka varattomille), valtion menojen kasvua peitettiin heikentämällä rahan arvoa -> inflaatio 200-luv. lopussa, kansalaisoikeuksia laajennettiin, jotta saataisiin uusia veronmaksajia
- Rooman kaupungissa noin 1 milj. asukasta (vuonna 0)
- kulutusyhteiskunta: keskus nieli periferian tuotteet (elintarvikkeita), varat suuriin julkisiin rakennuksiin, kaupungit ja varuskunnat riippuvaisia tuontiruuasta mm. vehnästä; nälkäkapinoiden uhan alla senaatti haki kansansuosiota jakamalla leipää
- legioonat rakentajia (tiet ja akveduktit) ja muutos palkka-armeijaksi
- ulkomaankauppaa (Kiina, Intia, Afrikka)
Kulttuurin kulta- ja hopeakausi
- keisarinkultilla uskonnolliset mitat (keisaripatsaita kaikkialle)
- kultakauden kirjailijoista keisarin propagandisteja: esim. Vergeliuksen (70–19 eaa.) Aeneis -tarina haki yhteyksiä Rooman perustajiin ja Horatiuksen (65-8 eaa.) runot ylistivät Augustusta tasavaltalaishyveiden palauttajana; sen sijaan Ovidiuksen (43? eaa. -17 jaa.) iva ja kritiikki johtivat karkotukseen
- hopea-ajan (14–120 jaa.) proosakirjailijoista nimekkäin Seneca (noin 5 eaa. - 65 jaa.) stoalaisen filosofian hengessä esitti moraalisia ja filosofisia kysymyksiä (keisarin sijaan korosti ihmisen ja jumalien tahtoa)
- historioitsija Tacitus (55–117) kriittistä kuvausta ja lähteiden käyttöä oman ajan tapahtumista; Suetonius (75–160) kirjoitti keisarien elämäkertoja
Kristinuskon voitto
- Augustuksen aikana Juudeassa Jeesus Nasaretilainen loi uuden uskonnon, joka noin 300 vuodessa sai valta-aseman imperiumissa (mutta ei Palestiinassa, sillä juutalaisten kapina v. 70 tukahdutettiin)
- aluksi kristinuskoa vastustettiin uhkana keisarille ja valtion yhtenäisyydelle, mutta imperiumin heiketessä siitä tuli valtakuntaa lujittava ideologia (Konstantinus 300-luvun alussa)
- vastasi mm. kaupunkiköyhälistön, vapautettujen ja orjien henkisiin ja yhteisöllisiin tarpeisiin (vapautusideologia ja pelastususko)
- kristillisessä massakulttuurissa Mesopotamian ja Egyptin kulttuurien vanhat ainekset siirtyivät Eurooppaan
3. Rooman jako v. 395 ja Länsi-Rooman tuho v. 476
Kriisi
- 200- ja 300-luvut rappio: myöhäisantiikin aikana barbaarien ulkoinen paine ja imperiumin sisäiset muutokset
- hajoaminen alkoi taloudesta: uusia talousalueita, provinssikaupunkien asema vahvistui ja ohittivat Rooman, keskushallinnon ote herpaantui; talousuudistukset pahensivat tilaa -> luontaistalouteen ja maaorjuuteen
- orjamarkkinat hiipuivat valloitussotien päättyessä ja samalla orjia vapautettiin
- vuokraviljelyyn (vuokra maksettiin tuotteina), pienviljelijät jättivät maansa ja siirtyivät suurtiloille, ammatit perinnöllisiksi, myös kaupungeista käsityöläisiä suurtiloille
- suurmaanomistajien suurtiloista omavaraisia, joten paluu luontaistalouteen (tavaranvaihtoa, ei rahaa); tilat työpajoineen muistuttivat pieniä kaupunkeja (kartanotalouden alku)
Rooman tuho
- v. 284 Diocletianus yritti korjata taloutta (Rooman jako 4 osaan)
- Konstantinopolista pääkaupunki 300-luv. alussa ja Bysantista vahva alue
- Rooma jakautui v. 395 Itä- ja Länsi-Roomaan
- poliittisesti pahenevia valtataisteluita (keisarin vallanperimyksestä ei sääntöjä)
- germaanit tunkeutuivat Roomaan
- v. 476 Länsi-Rooma tuhoutui
- Länsi-Rooman loppuaikoina kauppa keskeytyi, työvoimapula, peltojen metsittymistä, kulkutauteja ja kasvavia sotilasmenoja
- tuhoteorioita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti