Bysantti - antiikin ja keskiajan yhdistelmä
- antiikin jälkeen Välimerelle kolme valtapiiriä: Itä-Rooma, läntinen kristikunta ja islamin maailmanvalta (600-luvulta)
- Itä-Rooma lyhyesti: v. 395 jako, germaanit tunnustivat muodolliseksi hallitsijakseen, Justinianus I (hall. v. 525–565); sotia idässä (itägootteja, vandaaleja ja Persiaa vastaan) -> hallitsi itäistä Välimerta ja kauppaa (laivasto)
- valtakeskuksina keisari ja kirkko; keisarin vallan perustana Rooman lait ja hallinto; alamaiset suoraan alistettuja yksinvaltaiselle keisarille (eivät toimineet yhteiskuntaryhminä, vrt. säädyt) ja kirkko antoi vallan arvomerkit (ortodoksinen -> levitettiin itään)
- oikeus: roomalaiset lait koottiin ja yhdistettiin; Corpus iuris civilis (länsimainen oikeusjärjestelmän perusta ja myöhempien lakikokoelmien esikuva): jakautui keisarin asetuksiin, klassisiin juristien kirjoituksiin, lakiteksteihin (opetusta varten) ja v. 534 annettuihin asetuksiin
- filosofia: sivistys pohjautui kreikan kieleen ja hellenismin kulttuuriin; tiedemiehet pyrkivät yhdistämään kristillisyyttä ja antiikin filosofiaa (mutta v. 529 Platonin akatemia lopetettiin)
- taide palveli hengellisiä päämääriä: aiheet Raamatusta sekä profetioista, esim. Hagia Sofia; kuvariita 700-luvulla (luostarien ja keisarin valtataistelu); kauppa mahdollisti taidekäsityön korkean laadun; Bysantin taide
Euroopan ”erityistie”?
- lännessä Rooman tuho ja kansainvaellukset johtivat murrokseen: germaanit yhdistivät omat tapansa, roomalaiset perinteet ja kristinuskon
- varhaiskeskiaikana (noin 400–900) uusi kristillinen Eurooppa: mutta uudet valtakunnat hajanaisia ja heikkoja (ruhtinaskuntia, kartanoita ja omavaraistaloutta)
- 622–732 islam yhdisti arabit, jatkoi Lähi-idän sivistystä ja levitti vaikutteita Indukselta Espanjaan (1400-luvulle); hallitsivat Välimeren eteläosia
- islam kristikunnan kilpailijaksi, mutta frankit pysäyttivät Etelä-Ranskassa
- Kaarle Suuresta (747–814) alkaen keisarit yrittivät rakentaa imperiumia (Pyhästä saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta), mutta epäonnistuen
- keskiaika – maailmanhistorian ratkaisevin aika?
- feodalismi hajotti Euroopan, mikä esti imperiumit, mutta synnytti kapitalismin
1. Länsi-Euroopan keskiaikaiset maaorjayhteiskunnat ja niiden talous
Länsi-Euroopan ”pimeä varhaiskeskiaika”
- kansainvaellukset idästä jatkuivat noin 200 vuotta
- ilmaston lämmetessä paimentolaiset (hunnit) uusille laidunmaille 300-luvun lopulla (muut siirtyivät edestä)
- Euroopan etninen kartta muuttui: keltit ja germaanit saapuivat 400- ja 500-luvulla Rooman imperiumiin ja Länsi-Rooma tuhoutui v. 476
- taannuttivat taloudet: väkiluku aleni; viileä ilmasto ja alkeellinen maatalous pitivät elintason alhaisena; ruttoepidemioita, säänvaihteluista johtuvia katoja, köyhyyttä ja levottomuuksia
- noin 400–600-luku: olot sekasortoiset
- pieniä keskenään sotivia ruhtinaskuntia yhdisti katolinen kirkko, johdossa paavi Roomassa (Gregorius Suuri 500-luvun lopulla)
Vanhanaikainen maatalous
- pääelinkeino (ruis)
- tekniikka roomalaisen perinteen mukaista
- ei soveltunut Pohjois-Euroopan savisille pelloille
- härkä vetoeläimenä, hevoset sotaratsuina
- maaperä köyhtyi ja sadot pieniä
- kotieläinten vähyys johti vähäiseen lannoitteiden käyttöön
Kartanotalous
- kartano keskus
- kuului omavaraisia kyliä
- luontaistaloutta (verot työllä ja tuotteilla, maksut tavaroina ja palveluina)
- kartanoherra vastasi talonpojan turvallisuudesta (puolustus ja oikeus)
- talonpojat kylissä: omien peltosarkojen yhteisviljely (vainiopakko); luovutti osan työnsä tuotosta herralle
- vapaista talonpojista ensin vuokraviljelijöitä ja sitten maaorjia
- talonpoika maaorjaksi ellei esim. maksanut veroja vasallille (muuttokielto)
- lääninherran kartano hallinnon, puolustuksen ja talouden keskus
Frankkien imperiumi epäonnistui
- pieniä ruhtinaskuntia yhdisti vain katolinen kirkko (ja paavi)
- paavi kruunasi Kaarle Suuren v. 800 keisariksi; mutta valtakunta hajosi (myöhemmin Ranska ja Saksa)
- frankkien hovissa kiinnostus antiikin perintöön ja latinan kieleen
- Läntisen kristikunnan yhtenäistyminen alkoi
- valloituksia, käännytystyötä sekä taistelua arabeja, viikinkejä ym. vastaan (ratsujoukot)
- ratsumiehen ylläpidon vastineeksi hallitsija antoi käyttöoikeuden maahan (= läänitys)
Keskiajan kristillinen maailmankuva
Luostarit
- esikuvana 500-l. per. Monte Cassino
- vuonna 529 syntyi benediktiinien munkkikunta (levinnein): ihanteena maailmasta kieltäytyminen, askeesi ja riippumattomuus maallisista siteistä; päiväohjelmassa henkiset toimet ja työ (kopiointi, opiskelu ja opettaminen), mutta ruumiillinen työ maallikkoveljille
- antiikin tekstejä pelastettiin luostareiden avulla mm. teologisia, tähtitieteellisiä, matematiikan, kemian, filosofian tekstejä sekä kronikoita ja musiikkiteoksia
- johto vaikutusvaltainen (ruhtinaiden neuvonantajina) ja vuorovaikutuksessa ympäristöön, joten keskeinen kulttuurilaitos varhaiskeskiajalla
- sydänkeskiajalla kerjäläismunkkikuntia (dominikaanit ja fransiskaanit), jotka palvelivat ihmisiä opettamalla ja sairaanhoidolla (köyhyyslupaus) sekä yliopistojen synnyttyä opettajina
- kirkolla suuria omaisuuksia ja erioikeuksia (verovapaus, verotusoikeus ja omat tuomioistuimet -> kirkko-oikeus)
- nunnaluostarit rahoitettiin aatelisperheiden toimesta; avioliiton vaihtoehtona naimattomille tyttärille; johdossa abbedissa; naisillakin oikeus saarnata ja tutkia jumalan sanaa, mystiikka keskeistä (mm. näyt)
- arkielämä välitöntä, luonnon rytmin mukaista, aistivaikutelmat keskeisiä, osa jumalan luomistyötä, sairaudet rangaistuksia, usko ja taikausko sekoittuivat
Yhtenäiskulttuuri ja koululaitos
- kirkko asetti ihmiset sosiaaliseen arvojärjestykseen, yhtenäisti sivistystä ja hallintoa
- kirkon kanavana koululaitos (luostari- ja katedraalikoulut), opetuskielenä latina, joka kirja- ja hallintokieli
- munkit opettivat luostarikouluissa ja piispankaupunkien katedraalikouluissa (pappiskouluja) opettajina vapaat kiertelevät maisterit (joilla piispan opetuslupa)
- kaikkialla "seitsemän vapaan taiteen" opetusohjelma: grammatiikka (latinan kielioppi), retoriikka (puhetaito) ja dialektiikka (väittelytaito) sekä aritmetiikka, geometria, musiikki ja astronomia
2. Feodaaliyhteiskunta
Kristikunnan valtakeskukset
(1) paavilla ylin valta; vahva ristiretkiaikana 1100- ja 1200-luvulla
(2) kuninkaat heikkoja (maan vähetessä kuningas riippuvaiseksi suurvasalleista)
(3) suurvasalleilla valta (puolustus, hallinto ja oikeudenkäyttö); valtataistelua vasallien ja paavin kanssa
Feodalismi
- lyhyesti: valta soturiluokalla, läänitykset palkan sijasta, tottelevaisuus- ja suojelusiteet, vallan pirstoutuminen, talonpoikaisto alistettu
- Euroopassa, etenkin 900–1200-luvulla (Rein- ja Loire-jokien välinen frankkien alue)
- paikallisyhteisöt vahvoja (mutta valtiot heikkoja ja hajanaisia; ei imperiumia!)
- rakentui maan läänityksiin
- läänityksen saaja eli vasalli vannoi uskollisuudenvalan keisarille tai lääninherralleen (suojeluvelvoite) ja sai verovapauden
- läänitys = koko luovutettu alue (ihmiset, tilat, joet, tiet ja sillat) ja alueen tulot (talonpojilta verot, tullit ym.), yksinoikeus myllyyn jne.
- perinnöllinen läänitys, kun säilyi samassa suvussa
- vasalleista aatelisto (ylimys- tai sotilassääty)
- läänityssopimuksista mutkikas verkosto
- mahdollisti maatalouden uuden nousun
Maatalouden nousu sydänkeskiajalla (900–1300-luku)
- uudisraivaus lisääntyi (keskilämpötila kohosi)
- peltopinta-ala kasvoi
- kolmivuoroviljelyyn (3:s vuosi pellot kesantona)
- raskas pyörällinen aura (syvempi vako savikoilla)
- hevonen vetoeläimeksi (länget ja kengitys)
- uudet viljelyskeinot ja erikoistuminen karjatalouteen (mm. voi ja juusto)
- tuuli- ja vesivoimalla myllyjä
- viininviljely pohjoiseen
- villan ja pellavan kysyntä kasvoi
- Euroopan väkiluku kasvoi 1000–1300: 36–>80 milj. asukkaaseen (väestön liikakasvua)
- Pohjois-Italiassa ja Alankomaissa kaupan solmukohtia, kaupunkeja ja käsiteollisuutta
Sääty-yhteiskunta muodostui
- feodaaliyhteiskunnan laitokset: läänitykset, säätyjen hierarkia ja aateliston perinnölliset oikeudet
- ihminen säädyn jäsen (aateli, papisto, porvaristo ja talonpojat), ei kansakuntia
- syntyperä määräsi ihmisen aseman yhteisössä (perhe, suku, ritarikunta, kylä, luostari)
- säätyjako tulkittiin Jumalan asettamaksi
- aatelisto (sotapalvelus; verovapaus ja verotusoikeus, omisti maan, asema periytyi)
- papisto (henkinen työ; etuoikeuksia: verovapaus ja verotusoikeus)
- porvaristo (1100-luvulla kauppiaat ja käsityöläiset)
- talonpojat: vapaa (omisti maan); puolivapaa (vuokraviljelijä) tai maaorja
- ulkopuoliset
Kirkkoarkkitehtuuri
- Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri aina 1100-luvulle
- perustui basilikaan, mutta lisänä holvit, ikkunat pieniä ja kirkko jakaantui laivoihin (tiheät kannattavat pylväsrivit)
- loistelias koristelu (mosaiikit) Italian kirkoissa (vrt. Pisan tuomiokirkko), mutta pohjoisempana koruttomampia
- kirkkomaalaukset Raamatun kertomuksista ja pyhimystarinoista: sisälsivät mm. tarkkoja tunnusmerkkejä yksilöstä sosiaalisena yhteisön jäsenenä ja antoivat opetuksia lukutaidottomalle rahvaalle
Kirjallisuus
- antiikin kulttuuri mm. teatteri hylättiin epäkristillisenä, tilalle kärsimys-, mysteeri- ja miraakkelinäytelmiä
- kirkollinen kirjallisuus latinankielistä; kansankielinen runous yhdisti pakanallisia ja kristill. aiheita; ritari- ja hovikulttuuri tuotti trubaduurirunoutta
3. Uusi sivilisaatio: Länsi-Euroopan talouden nousu
Murroksen aika
- sydänkeskiaikana (900–1300) katolinen kirkko valtaan Länsi-Euroopassa (opeissa, rituaaleissa, sivistyksessä, arkkitehtuurissa ja hallinnossa); kristinusko maailmankuvan perustana ja kirkko edusti jumalan valtakuntaa maan päällä
- luostarien ja lähetyspappien avulla 1100-luvulla Eurooppa kristinuskoon
- sydänkeskiajalla lännen (roomal.) ja idän (kreikkal.) kirkot etääntyivät mm. jumaluusopin osalta ja jako v. 1054 läntiseen kristikuntaan ja itäiseen, ortodoksiseen (oikea- tai puhdasoppinen) kirkkoon (kreikkalaiskatolinen)
- Rooman paavit pyrkivät säilyttämään johtoaseman: 1000-luvulla alkoi paavien ja keisarien välinen taistelu -> investituurariidaksi (piispan nimitysoikeudesta) ja johti kirkonkirouksen käyttöön (keisarin panna) 1200-luvulla
- paavit vahvimmillaan ristiretkien (1100- ja 1200-luvulla) aikana: alkoivat Clermontin kirkolliskokouksesta v. 1095 (islamin vääräuskoisia vastaan) ja jatkuivat yli 200 vuotta; ens. ristiretkellä Jerusalem valloitettiin
- staattinen feodaaliyhteiskunta alkoi muuttua: ihmiset liikkuivat, uusia tuotteita ja kulttuureja kohdattiin; paaville arvovaltatappio muslimien valloittaessa Pyhän maan 1200-luvun lopulla
- kauppa ja rahatalous laajentuivat (Pohjois-Italian kapitalismi), kaupunkiporvaristo ja kuningasvalta (Ranska ja Englanti) vahvistuivat
- myöhäiskeskiaikana (1300–1500) kuninkaiden valta kasvoi, kun sääty-yhteiskunta ja ylikans. kirkko heikkenivät; musta surma vei kolmanneksen Euroopan väestöstä ja vaikutti ihmismieliin syvästi
- nykytutkimuksessa korostetaan ("pimeän keskiajan" sijaan) antiikin vaikutuksia, kun esim. ristiretkien myötä tutustuttiin bysanttilaisiin tutkijoihin ja arabiyliopistoihin
Autonominen yliopistolaitos syntyy
- kirkon valvonnasta irtaantuneiden opettajien ja opiskelijoiden yhteisöt muodostivat uusia yliopistoja Eurooppaan mm. Pariisiin (vanhimpia Bolognan yliopisto v. 1088)
- autonomia ja akateeminen vapaus, sillä palkat opiskelijoilta eikä kirkolta
- tiedekunnat: teologinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen ja vapaat taiteet
- auktoriteetit etusijalla, ei uuden tiedon hankinta
- yksilön, tahdon, perusoikeuksien ja yksityisomaisuuden käsitteiden juuret 1200-ja 1300-lukujen taitteen teologisissa, filosofisissa ja oikeustieteellisistä väittelyistä (ns. köyhyyskiista)
Filosofia
- kirkkoisä Augustinus (354–430): maallinen ja taivaallinen valtakunta, osa jumalan suunnitelmaa; ihminen oli kansalainen
- tieto edellytti Jumalan "ikuisen järjen" läsnäoloa; vapaa tahto vei syntiin ja perisynnistä pelastus Kristuksen lunastuksella
- historiankäsitys: alku luominen ja loppu viimeinen tuomio ja jumalan valtakunta; historian vaiheet jum. ja pahol. valtakuntien taistelua, mutta todistus jumalan suunnitelmasta; historiassa hyviä ja pahoja hallitsijoita ja valtioita
- kirkko edusti Jumalan valtakuntaa: hyvyys, lähimmäisenrakkaus ja nöyryys; ylempänä maallista valtakuntaa
- oikeusajattelu: ikuinen oikeus (usko), luonnonoikeus (järki) ja positiivinen oikeus (lait)
- sydänkeskiajalta 1500- ja 1600-luvulle aristoteelinen maailmankuva (tieteen luonne, tutkimustavat ja näkemys maailmankaikkeudesta) hallitsevaksi (eli Ptolemaioksen maakeskeinen näkemys)
- ant. kreikkal. ajattelun myötä tiedon ja uskon suhde ongelmaksi; skolastiikan koulukunta systematisoi kirkon opin ja yhdisti sen järjentietoon
- Tuomas Akvinolainen (1225–1274) erotti uskon (ilmoitus) ja järjen, kaksi eri lähtökohtaa tietoon ja totuuteen; kummallakin valtakunnalla oli omat erilliset tehtävänsä: valtio edustaa oikeudenmukaisuutta omalla alallaan
- Italial. Marsilius Padovalainen 1300-l. arveli valtion edustavan ihmisen maallisia tarpeita ja lait olivat kansan tahdon ilmauksia; siksi kansan voitava valvoa hallitusta ja hallitus vastuussa kansalle; kirkon rajoituttava sielunhoitoon (johti kirkonkiroukseen)
Kauko- ja paikalliskauppa
- kasvoi ristiretkien myötä; eksoottisten tuotteiden tarve (mausteet ja ylellisyystavarat)
- v. 1204 Venetsian valvonnassa Konstantinopolin, Kaukoidän ja Kiinan kauppa; genovalaisille merikuljetukset Atlantille 1200-luvun lopussa (Bysantti ja arabit sivuun)
- v. 1204 ristiretkeläiset ryöstivät Kostantinopolin; kauppamahti Venetsialle ja v. 1453 turkkil. valtasivat
- 1200-luvulta hansaliitto hallitsi Pohjanmerta ja Itämerta
- Alppien pohjoispuolella Pariisi, Brügge, Antwerpen jne.
Kaupunkien uusi asema
- käsityöläisten ja kauppiaiden kauppapaikoista kaupunkeja
- maatalouden ylijäämää voitiin kaupata
- hallitsija myönsi porvareille itsehallinnon ympäröivästä läänityksestä
- laeilla taattiin henkilön vapaus ja omaisuuden suoja
- kauppiailla kiltoja ja käsityöläisillä ammattikunnat (laatu, hinta ja koulutus)
- raati johti (porvarit, suurkauppiaat)
- muuri, kirkko, tori ja raatihuone
- määrä: v. 1000 noin 100 - > v. 1300 noin 3 000
- vapaat porvarit ja rahatalous mursivat feodalismin rakenteita
- kuninkaalle liittolaisia suurvasalleja vastaan (vasallisuhteet tarpeettomiksi, kun veroja maksettiin rahassa; maaorjat saattoivat ostaa itsensä vapaiksi ja kaupunkeihin ”vapaa työläinen”)
Varhaista kauppakapitalismia
- kauppa ja työnjako lisääntyivät, tavaratuotanto markkinoita varten ja rahan käyttö yleistyi
- pankkitoiminta (lainat, valuutanvaihto- ja siirto, koronotto) ja kirjanpito kehittyvät
- syntyy teollisuuskeskuksia (pellava- ja villakangas, aseet ja lasitavarat)
- Firenzen Medicit myös renessanssitaiteen mesenaatteja
Kapitalistisen talouden ituja Pohjois-Italian kauppakaupungeissa myöhäiskeskiajalla
- kaupunkiautonomia
- vapaa yritystoiminta (ei ammattikuntien tai valtion säännöstelyä)
- tuotanto markkinoita varten (markkinatalous)
- pääoman kasautuminen (talouskasvu -> voitontavoittelu)
- rahan käyttö ja toimiva talous
- lainsäädäntö (omaisuuden ja kaupan suoja)
- työvoimasta "tavara" ja maan myynti (tuotannontekijöitä, joiden arvo markkinoilla)
- yrittäjähenkeä (renessanssi ja uskonpuhdistus: yksilönvapaus, ahkeruus, säästäväisyys, laskelmointi, voitontahto jne.)
Gotiikka
- Ranskan kirkkoarkkitehtuurissa 1100-luvulta alkaen (islamilaisia vaikutteita)
- kaupunkien vaurastuessa koko suurempi ja myös suuritöisempiä
- rakentamistekniikka kehittyi holvien jakaessa katon painon tukiruoteisiin ja muodostaen suippokaaria; ulkopuoliset tukirakenteet kasvattivat ikkunapintaa (lasimosaiikki)
- kirkon sisällä hierarkkiset holvi- ja ikkunarakennelmat symboloivat jumalan maailmanjärjestystä.
Myöhäiskeskiaika
- v. 1050–1350 (toinen feodaalinen aika): keskitetty kuninkaanvalta merkittävämmäksi (kuin hajautettu läänitysjärjestelmä)
- ilmasto kylmeni -> maatalous vaikeuksiin
- musta surma (v. 1346–1353): Euroopassa 1/3 väestöstä menehtyi; hidasti kaupungistumista, nosti hintoja ja loi työvoimapulaa sekä synnytti jännitystä
Oliko keskiaika pimeä?
- keskiajan alkupuoliskolla olot sekavat (Rooma tuhoutui, rahatalous heikkeni, kansainvaellukset ja maaorjuus yleistyivät); lähteitä säilynyt niukalti; musta surma
- tarinat kirkonmiesten yltäkylläisestä ja kaksinaismoralistisesta elämästä; loistokkaan antiikin jälkeen ankea ja iloton aika
- käsitys yksipuolinen: lähteet lähinnä kirkon toiminnan myötä ja siksi hengellinen ja kristillinen maailma tunnetaan parhaiten
- keskiajan kuvaukset tehty usein uskonpuhdistuksen jälkeen -> halu synkentää, paisutella anekauppaa ja kirkon epäkohtia
- ero antiikkiin ei niin jyrkkä, vaan monet asiat periytyvät sieltä: viimeistään 1100-luvulla antiikki -> Bysantti -> arabikulttuuri –linkki toimi (antiikin kirjallisuus, erit. Aristoteles omaksuttiin)
- kirkon piirteet antiikin Roomasta: hallinnollinen organisaatio (kirkon byrokratia), latinan kieli säilytti asemansa hallinnon ja oikeuden piirissä
- aatelislinnat ja katedraalit osoitus korkeatasoisesta rakentamisesta
- yliopistot loivat pohjan myöhemmälle tieteen kehitykselle
- keskiajan lopulla kaupunkien ja kaupan elpyminen viestivät talouden kehityksestä
- esimerkki historian tulkinnallisuudesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti