1. Maailmanhistorian alku - uuden ajan alun talousverkostot
- 1) Kiina, Intia, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka (ei Eurooppa), 2) Amerikka ja 3) Tyynenvaltameren alue
- kauppaverkostot yhdistyvät noin 1450–1800 -> maailmanhistoria alkaa
- Eurooppa mukaan globalisoituvaan järjestelmään noin v. 1500
Kiina – kehittynein alue
- suuri väestö, keksintöjä, varakkain alue ja kaupan keskus (tuotteita muille, Kiinalle kelpasivat vain jalometallit)
- 1400-luvun alun löytöretket lopetettiin (jo Afrikan itärannikolle)
Miksi kapitalismia ei syntynyt Kiinassa?
- johtava tekniikan kehittäjä (mm. rauta, silkki, paperi ja ruuti sekä kanavarakentaminen)
- vientituotteet (esim. posliini) Eurooppaan arabien välityksellä
- v. 1000–1300 maatalouden ja raudantuotannon kasvu (maatalous tuottavampaa kuin Euroopassa)
- synnytti voimakkaan kaupungistumisen
- suurkaupungit heikkenivät mongolien hyökkäysten ja ruttoepidemioiden takia
- syynä keskusvaltainen imperiumi?
Miksi juuri Eurooppa löytää maailman?
- takapajuinen, maantieteellisesti hajanainen, pieni väestö ja jatkuvassa sodassa islamia vastaan
- sydänkeskiajalla jäljessä arabimaailmaa ja Kiinaa (Aasia taloudellisesti Euroopan edellä noin vuoteen 1750)
- keskiajan lopulla maanviljely-, merenkulku- ja sotatekniikka kehittyi: käsityöhön ja työnjakoon perustuva manufaktuuriteollisuus; valtameripurjehdus, kun navigointiin mm. kompassi sekä laivojen tukirakenteita, peräsintä ja purjeita parannettiin
- kaupunkien porvariston itsenäisyys mahdollisti kaupan kehittymisen (voitontavoittelu); kauppiaiden merkitys korostui
- kristinusko lisäsi uskoa oman kulttuurin ylivertaisuuteen (muut alempiarvoisia)
- uusi tieto ihmisestä, maapallosta ja luonnosta loi kriittisen ja perinteitä uhmaavan mielen
- Länsi-Eurooppaan keskitetysti johdettuja kansallisvaltiota: valtiollisesti hajanainen -> kilpailu ylivallasta (ei yhtä keskusvaltaa!)
- johtavaksi maanosaksi n. 200 vuodessa löytöretkistä; perustana merien ja rannikoiden hallinta (Amerikka valloitetaan)
- Atlantin rannikkovaltiot hallitseviksi suurvalloiksi (Välimeren maiden sijasta)
Moderni valtio
- noin v. 1550 modernien kansallisvaltioiden järjestelmän nousu: uudet valta-, verotus- ja sodankäyntitekniikat
- talonpoikaiskapinat vähensivät kartanoiden valtaa
- jouduttivat maaorjuuden poistamista Länsi-Euroopassa (ostivat itsensä vapaiksi; käännekohta)
2. Kolonialismin varhaishistoriaa - useasta kauppaverkostosta yhteen maailmanjärjestelmään
Miten Eurooppa löysi maailman
- Espanjan ja Portugalin maailmanjako (v. 1494 Tordesillasin sopimus)
- Portugali: Afrikan rannikolle 1400-luvun alussa, kaukokauppa väheni ja hinnat nousivat (kun turkkilaisille Konstantinopoli v. 1453), da Gama Intiaan v. 1497–99; käännytystyö, kulta, orjat ja maustemonopoli (Venetsialta)
- Espanja: Kolumbus Bahamasaarille v. 1492 ja Magalhães kiersi maapallon v. 1519–22 -> uusi käsitys maailmasta; jalometallien ryöväys ja asutustoiminta (tuontikulta sotiin ja aatelistolle), 1500-luvun Euroopan johtava valtio
- ensin siirtokuntia ja kauppaa, sitten ryöstelyä ja aluevalloituksia
- plantaasijärjestelmä Kanarialle ja Madeiralle: metsät raivattiin, sokeriruokoa, ekosysteemi ja alkuperäisväestö tuhottiin, orjia Afrikasta
- Englanti, Hollanti ja Ranska 1500- ja 1600-luvulla mukaan
Kolonialismin synty
- maailmankauppa voimistui
- Euroopasta keskus
- merireitit maakuljetusten tilalle
- Atlantin rannikkokaupungit ja -valtiot johtoon
- Etelä-Amerikan jalometallit vaurastuttivat Eurooppaa
- rahatalous, tuotanto ja maatalous vahvistuivat
- valtiot ohjasivat kauppaa antamalla monopoleja kauppakomppanioille
- komppaniat alistivat taloudellisesti alueita
Intiaaniyhteiskuntien tuho
- Amerikan väestöromahdus: 40–50 milj. -> n. 13 milj. as. 1600-luvun alku
- espanjalaiset konkistadorien aseistus ylivoimainen
- väkivaltaisia valloituksia, pakkotyötä ja orjuutta
- kaupunkiyhteisöissä ei immuniteettia uusiin tauteihin (isorokko)
- intiaanien keskinäisiä sotia
- väestökriisiä seurasi talousmuodon romahdus (plantaasitalous), poliittisen järjestelmän muutos (kruunun virkamiehet) ja identiteetin kriisi (eri arvot, kulttuuri, tavat)
Valtameri kauppa
- tilalle orjia Afrikasta (1500–1800-luvut noin 9-12 milj.)
- peruna, maissi, tupakka ja kaakao Eurooppaan
- kasvillisuus ja eläimistö muuttuivat Amerikassa
- kolmiokauppa
Aasia
- vaikutus vain rannikon kauppatukikohtiin
- Japani sulkeutui 1600-luvulla
Renessanssi – ihmiskuvan, kulttuurin ja yhteiskunnan murros (1300–1600)
- ”uudestisyntyminen”, vaikutteita antiikista (ja 1200-luvun keskusteluista!)
- moderni ihminen: maanpäällisessä elämässä itseään toteuttava yksilö (yritteliäisyys, sivistys, suvaitsevaisuus)
- Firenzessä jo 1300-luvulla "humanistit" omaksuivat ja jäljittelivät antiikin ihanteita sekä tekivät eroa keskiajan asenteisiin:
· Petrarca (1304–1374) tutustutti klassiseen kirjallisuuteen ja filosofiaan;
· Boccaccion (1313–1375) Decamerone osoitti ajan kaksinaismoraalia ja edisti suvaitsevaisuutta
- kirjallisuuden keräilyn, vanhan kreikan ja latinan myötä lähdekritiikkiä (pohja humanistisille tieteille); humanistisia kouluja perustettiin ja uusia kasvatusihanteita
- ihmisihanteena kaikkien elämänalojen yleisnero tai elämäntaitelija (talouden, politiikan, oppineisuuden, taiteiden, käytöksen ja elämän nautintojen osalta; vrt. Castiglionen ”Hovimies” –käytösopas)
- Firenzen ainutlaatuinen klassisen kulttuurin nousu 1400-luvulla (verrattu antiikin Ateenaan; selitetty itsenäisyydellä, vauraudella, kaupalla ja kaupunkien kilpailulla mm. taiteen alueella)
Varhaiskapitalismia 1300- ja 1400-luvulla
- talouden murros: Pohjois-Italian kaupungeista käsiteollisuuden, kaupan ja rahaliikenteen kansainvälisiä keskuksia (mm. Venetsia, Milano, Genova)
- poliittisia muutoksia: kohti itsenäisyyttä, tasavaltalaista hallintoa tai ruhtinassukujen, rahan valtaa
- firenzel. Niccolò Machiavellin (1469–1527) "Ruhtinas" käsitteli politiikkaa valtataisteluna (ei ihanne), pohti miten ruhtinaan tulee asettaa valtion etu muun edelle (petos ja juonittelu) ja ennakoi perustuslaillista kansallisvaltiota
- 1400- ja 1500-luvulla käymistila: kaupungit sodissa ulkovaltoja vastaan (mm. Ranska ja Espanja) ja
- kaupungeissa puoluepolitiikka vei sisällissotiin (esim. Firenzen 1400-l. lopun vallankumouksessa Medicin pankkiirisuku maanpakoon ja dominikaanimunkki Savonarola valtaan; kiihkouskonnollinen ja suvaitsematon pakkovalta, kukistui muutaman vuoden kuluessa ja Medicit johtoon)
Renessanssitaide
- kulttuurissa uusi, raikas ja optimistinen ilmapiiri (väkivallan keskellä): vanhat arvot ja ihanteet murtuivat, kun uudet vallanpitäjät hankkivat arvovaltaa (statusta) tukien taiteita ja sivistämällä itseään
- Firenzen 1400-luvun varhaisrenessanssi: kuvanv. Donatello (1386–1466) ja taidemaalari Botticelli (1446–1510) kuvasivat ihmisiä alastomina ja aiheet antiikin mytologiasta
- arkkitehtuurissa mullistavaa inhimillisten, kohtuullisten ja harmonisten mittasuhteiden käyttö (mallia Kreikasta ja Roomasta sekä matematiikasta)
- täysrenessanssin kaudella 1500-luvulla: ihmiskeskeisyys ja ihmisen aseman tarkka määrittely osoitti uuden maailmankuvan syntyneen; muodon tasapaino geometrian ja laskelmien avulla; kultainen leikkaus ja keskeisperspektiivi loivat toden tuntua
- suuria mestareita da Vinci (1452–1519) mm. Mona Lisa ja Michelangelo (1475–1564) mm. Sikstuksen sekä Rafael (1483–1520)
- kuvanveistoa: Verocchio, Micheangelo, Cellini, Verrocchio myöhäisrenessanssi eli manierismi vei myöhemmin (varsinkin Alankomaissa) barokkiin 1600-luvulla: maallistuneet ja ei-kristilliset aiheet, muotokuvat, perspektiivi ja öljyväritekniikka; renessanssi:
Uskonpuhdistus - joukkoliike Alppien takana
- tunnetuimpia oppineita alankomaal. Erasmus Rotterdamilainen (1466–1536) vastusti skolastiikkaa ("Tyhmyyden ylistys"); toivoi katolisen kirkon puutteiden korjaamista (anekauppa, luostarilaitos, pyhimysten palvonta)
- renessanssi lisäsi arvostelua (paavien ylellinen elämäntapa, suuret rakennushankkeet, kirkon maaomaisuus, verotulot ja anekauppa ristiriidassa Raamatun kanssa); paavit torjuivat uudistamispyrkimykset
- v. 1517 Martti Luther (1483–1546) aloitti reformaation: painotti omakohtaista kristillisyyttä sekä edisti kansankielen käyttöä kirkon ja opetuksena kielenä (apuna kirjapainotaito ja orastava lukutaito)
- yhtenäinen eurooppal. sivistys alkoi hajota (latina tieteen kieleksi)
- katolinen kirkko aloitti ns. vastauskonpuhdistuksen 1500-luvun puolimaissa: opinkappaleita korjattiin ja katolisuuteen käännytettiin inkvisition, jesuiittamunkkien ja kiellettyjen kirjojen luettelon avulla
- kiista oikeasta uskosta -> kapinoita ja talonpoikaissotia (raha ja valta mukana); Ausburgin uskonrauha 1500-luvun puolimaissa (kenen maa, sen uskonto)
- Hollantia lukuun ottamatta suvaitsemattomuus, fanaattisuus ja toisinajattelijoiden vainoja kaikkialla (noitavainot)
- noin sadan vuoden uskonsotien kausi päättyi Saksassa käytyyn 30-vuotiseen sotaan (1618–1648) -> Westfalenin rauha
- 1600-luvun puolivälissä jako protestanttiseen (pohj. Saksa, Pohjoismaat, Baltia, Alankomaat, Englanti ja Sveitsi) ja katoliseen kulttuuripiiriin (Puola, Unkari, Ranska, Espanja, Portugali, Italia ja Irlanti)
- protestanttinen etiikka (kutsumustyö) edisti kapitalistista henkeä (yritteliäisyyttä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti