Sisältö linkkeinä:

  Taustaa esihistoriasta

I Vanha aika ja keskiaika

 1. Korkeakulttuureihin

 2. Antiikin Kreikka

 3. Antiikin Rooma

 4. Keskiajan talous ja yhteiskunta sekä kulttuuri

II Moderni maailma

 5. Uuden ajan murros

 6. Yksinvaltius

 7. Teollistuminen, talous ja yhteiskunta

 8. Kapitalismi ja sosialismi, aatteita ja politiikkaa

III Nykyaika – 1900-luku

 9. Euroopan ylivalta: siirtomaat ja niiden itsenäistyminen

10. Euroopan poliittiset järjestelmät: sosialismi, fasismi ja demokratia

11. Kylmä sota

12. Alkava aikakausi: USA, EU, Kiina, Venäjä

1. Korkeakulttuureihin

1.1. Keräily- ja pyyntikulttuurin toimeentulostrategia umpikujaan?

-          30 000–12 000 v. sitten suurriistan sukupuuttoaallot (syinä arojen metsittymisen ja liikametsästys)

-          pienriistaan (vuohet ja lampaat) ja kalastukseen

-          jääkausi päättyi noin 10 000 v. sitten: ilmasto lämpeni, Euraasian ruohoalueet syntyivät

-          väistyvä pyynti-keräily syrjäytettiin (esim. Afrikassa 2000 eaa. - 1000 jaa. bantuekspansio)

Talous maanviljelyyn ja karjanhoitoon

-          noin 12 000–7000 eaa. neoliittinen eli nuorkivikautinen vallankumous Lähi-idässä

-          4-5000 vuoden siirtymäkaudessa poikkeuksia ja sekamuotoja (esim. paimentolaisuus)

-          paikallaan pysyvä talousjärjestelmä

-          muutos vähittäistä: esim. kulottamista ja paimentamista tehostettiin; aiemmin keksityt työvälineet (sirppi ja jauhinkivet) yhdistettiin viljelyyn jne.; naisten keksintöjä

-          talouden perustana sen jälkeen maanviljely (mm. vehnä, ohra, kaura, ruis) ja karjanhoito (mm. vuohi, lammas, sika)

-          selityksissä ongelmia: a) viljelyllä etuja (tuottoisa) ja haittoja (työmäärä ja kato); b) ilmaston lämpeneminen ja arojen metsittyminen ei selitä, c) väestöpaine todistaa vain, että viljelyyn siirryttyä siitä oli vaikea irtaantua

-          sama kehitys: (1) "hedelmällinen puolikuu" noin 8000–7000 eaa.; (2) Huanghon laaksossa Kiinassa (noin 6000 eaa. hirssi ja riisiä, sika ja kana); (3) Väli-Amerikassa kehitys hitaampaa: maissi.

-          Turkin kaakkoisosissa ohra ja vehnä villinä; lammas lähtöisin sieltä: levisi noin 6000 eaa. Egyptiin, Välimeren rannikolle ja Kreikkaan (Vanhassa Euroopassa kaskiviljelyä: kaura ja ruis)

Yhteiskunnat muuttuvat – pääkehitys

-          noin 10 000 – 3 000 v. eaa.

-          pysyvä asutus kylissä, siitä päällikkökuntiin ja sotaisiin kaupunkivaltioihin (sekä imperiumeihin)

Heimokylät

-          noin 11 000 eaa. Hedelmällisen puolikuun alueella

-          pysyvä asutus noin 100–200 hengen kylissä

-          monia sukuja (klaaneja)

-          valta hajautettu ja epämuodollinen

Päällikkökuntia

-          noin 5 500 eaa. Hedelmällisessä puolikuussa

-          useita kyliä, tuhansia asukkaita

-          hierarkkisesti kerrostuneita luokkayhteiskuntia (suvuittain), jossa orjuutta

-          sotaisia

-          työnjakoa (esim. papisto)

-          julkisia rakennuksia, linnoituksia

-          päälliköllä keskitetty päätäntävalta: voimankäyttö, verotusoikeus, maan hallinta, kastelujärjestelmän valvonta; perinnöllinen

-          ideologia tuki päällikön asemaa

Jako aikakausiin

-          3 000 eaa. esihistoria

-          3000 eaa. - 400 jaa. Vanha aika

-          kivikausi, pronssiaika (noin 3000–1000 eaa.) ja rautakausi (noin 1000–500 eaa.)

1.2. Korkeakulttuurit – historia alkaa Lähi-idästä

-         sivilisaatio mm. kaupungit, keskitetty hallinto, eriytyminen ammattiryhmiin, sotalaitos, monumentaalirakentaminen, kalenteri ja kirjoitus

-         luokkayhteiskuntia: 1. papisto ja sotilaat, kirjurit, 2. kauppiaat ja käsityöläiset, 3. vuokraviljelijät ja orjat

-         5-6 eri alueella kirjallisia korkeakulttuureita ja sotaisia imperiumeja (Mesopotamia, Egypti, Kiina ja Etelä-Amerikka)

Sumeri – sisäisesti ja ulkoisesti väkivaltainen luokkajärjestelmä

-          vuorilta jokivarsille

-          työnjako ja eri ammatit

-          asutuskeskuksia ja jokilaaksossa keinokasteluviljelyä

-          kaupunkien johdossa temppeli (zikkuratit)

-          noin 3000 eaa. Sumerin kaupunkivaltio: kylät ja kaupungit liittoutuivat valtakunnaksi (ensimmäinen valtio)

-          uusi yläluokka (temppelien pappiseliitti) ja alaluokka (orjat ja vuokraviljelijät)

-          ammattisotilaiden armeija esti kapinointia (ja muurit suojasivat vihollisilta)

-          kastelukanavien rakennus, ylläpito ja valvonta

-          papiston valta: elintarvikeylijäämän keräys, kuljetus, varastointi ja jako sekä kauppa, verotus, maan omistus ja viljely

-          noin 3000 eaa. kirjanpito -> nuolenpääkirjoitus

-          uskonto: hallitsijat jumalasta ja tältä viestejä

-          tiede: enteiden tutkimus (havainnointi ja luettelointi); matematiikka (rakentamisen apuna)’

-          keksintöjä: aura, pyörä, dreija, pronssi ja aseteknologia

-          taide: Gilgames -eepos

1.3. Sumeri - imperiumien ja sotien alku

-         2300 eaa. jumalkuningas Sargon yhdisti Mesopotamian (lakiteksteihin nojautuva ja byrokraattinen valtio)

-          despootti: oikeus verotukseen ja sotapalveluun kutsuun (valta temppelipapistolta)

-          autiomaan paimentolaiskansoja jokilaaksoon (yhteenotot heikensivät Sumeria)

-          imperiumien väliset valloitussodat -> alkoi sivilisaatioiden synnyn ja hajoamisen sykli

Mesopotamian korkeakulttuurit

-         3500–1700 eaa. Sumeri

-         1950–1650 eaa. Vanha Babylonia

-         1300–600 eaa.   Assyria

-           600–500 eaa.   Uusi Babylonia

-           500–300 eaa.   Persia

Laki kirjataan

-          1750 eaa. kuningas Hammurabi (valtion etu, paikalliset lait hylättiin)

Kirjoitustaito

-          noin 3000 eaa. sumerilaisten merkkijärjestelmä (kuva- eli nuolenpääkirjoitus)

-          seemiläisten äännekirjoitus

-          noin 2000 eaa. foneettinen teksti (merkki = äänne)

Egypti

-         noin 3000 eaa. valtio syntyi (yhden kansan kaksoismonarkia jota faarao, kuningas johti); noin 3000–30 eaa. 31 dynastiaa (historian vaihejako)

-         yhteiskunta: farao (jumala), virkamiehet (kastelu ja veronkanto), ylimystö ja papisto; käsityöläiset ja kauppiaat; kansa (talonpojat ja orjat)

-         tulviva Niili (ei kastelukanavia)

2. Antiikin Kreikka

Välimeren merikansat

-         – 1450 eaa. Kreetan minolainen kulttuuri

-         Mykenessä maa-aatelisto ja pappikuningas (merimahti aina 1000 eaa.)

-         1200–900 eaa. pimeät vuosisadat: vaelluksia ja invaasioita, Lähi-idän suurvallat hajoavat (Tonavalta doorilaiset ja joonialaiset Kreikkaan)

-         merikansoja foinikialaiset (Libanonista 800-luvulla eaa. mm. Tunisiaan -> Karthago, puunilaiset), etruskit (Italia) ja kreikkalaiset (helleenit)

Antiikin Kreikka - vapauden alue laajeni

Tausta

-         vuoristo ja maantieteellinen hajanaisuus, paimentolaisväestöä ja klaanijako

-         noin 1100–800 eaa. pimeinä vuosisatoina poliittinen hajanaisuus ja murros

-         vallassa kilpailevia sotapäälliköitä, kuninkaita (klaanit)

-         ei pappisluokkaa

Maailmankuva ja kulttuuri

-          vaikutteita Mesopotamiasta, Egyptistä, Kreetan minolaisuudesta ja Mykenestä (muinainen suuruuden aika)

-          rikas tarusto levisi suullisesti: myyttejä Zeuksen hovista (ei “jumalan suunnitelmaa”)

-          noin 800 eaa. kirjoitustaito (äänneaakkoset foinikialaisilta)

-          700 eaa. Homeros (Ilias ja Odysseia); aristokratian hyveet

-          myyteistä kansallinen identiteetti: näytelmät, kirjallisuus, taide ja Olympian kisat

-          kulttuuri ja kieli yhdistivät helleenejä (vs. barbaarit)

-          700–480 eaa. arkaainen, muinainen aika; kuvanveistotaide: fraktaaliasento (egyptiläinen), marmori (valu 500-luvulla eaa.)

Helleenien maailman kehitys

-         väestönkasvu, maan tarve, raudan puute

-         kaupunkien ristiriidat ja eriarvoisuus

-         750–600-luvut eaa. siirtolaisuus

Talous

-         maatalous (oliivipuut ja viiniköynnökset)

Politiikka

-         700–600-luvuilla olot rauhoittuivat

-         valta maataomistavalla ylimystöllä (aristokratia), perusti kaupunkeja (polis) -> valtiollisesti hajanainen

-         oligarkian (harvainvalta) taustalla sotilaalliset valtaryhmät

-         yläluokan ja varattomien kansalaisten jako ja eriarvoisuus: poliittisia valtataisteluja, sotia ja tyrannien vallankaappauksia (kansanosan tuella)

-         noin 1500 kaupunkivaltiossa vallalla eri valtiomuotoja: kuninkuus (monarkia) / itsevaltius (tyrannia), ylimysvalta (aristokratia) sekä kansalaisvalta / kansanvalta (demokratia)

Murros

-         vaaran uhatessa vapaiden miesten kansankokouksia

-         kansalaiset armeijassa varallisuutensa mukaan hopliitteina (raskasaseinen jalkamies) ja ratsumiehinä; soutajiakin tarvittiin

-         uusi sotatekniikka (mm. kiinteät hyökkäyslinjat)

-         n. 700 eaa. mahdollisti laajentumisen, kulttuurin ja kaupan leviämisen

-         kansanvalta 500-l. eaa. Ateenaan (ja muihin poliksiin)

-         ylimyksiltä valta kansalaisille: maaomaisuuden ohessa kauppa rikastutti; sodankäynnissä ratsumiesten sijalle jalkamiehiä (falangi) ja soutajia (Persiaa vastaan)

-         poliksen hallintaan vapaat kansalaiset mukaan -> arvonantoa persoonallisille ansioille (luokkaerot kaventuivat)

-         ero despotiaan (kuninkaan virkamiehet ja palkka-armeija)

Antiikin Ateena

Ateenan talous

-         kaupan, merenkulun ja teollisuuden keskus (Kerameioksen ruukut, marmori, hopea ja lyijy, viini ja oliivi)

-         viljanostaja

-         kukoistus 480–431 eaa.

-         Laureionin hopeakaivokset (omistajina Ateenan kansalaiset; "Laureionin pöllö" avainvaluutta)

Ateenan politiikka: demokratia

-         demokraattinen kulttuuri: avoin julkinen keskustelu (argumentaation tasa-arvo)

-         päätösvalta kansalaisten enemmistöllä

-         riitatapauksissa kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä (noin 40 000 kansalaista)

-         suora demokratia:

1. kansankokous (ylin päätösvalta ja lainsäädäntövalta) noin 40 kpl vuodessa (yli 10 000 osanottajaa);

2. 500:n neuvosto (toimeenpanovalta): valmistelutyötä, virkoihin arvalla;

3. kansantuomioistuimet (tuomiovalta): 201–1501 tuomaria, päiväraha (lain kunnioitus, vrt. Sokrates)

-         demokratian huippu 400-luvun puolivälin jälkeen (Perikles); koski noin 40 000 asekuntoista kansalaista, ei naisia, metoikkeja tai orjia

-         demokratia kriisiin 300-luvulla eaa. (demadogit + valta varakkaiden hallitsemille valiokunnille)

Orjayhteiskunnan luokat

-          vapaat kansalaiset, metoikit ja orjat

-          johtava orjavaltio

Ateenan mahtiasema

-         imperialismia (ei yhtenäisvaltiota, imperiumia)

-         kaupunkivaltioiden liittoja

-         490 eaa. Persialle tappio Marathonin lahdella -> Ateenan laivasto ratkaisi 10 v. myöhemmin

-         perustetaan Deloksen liitto: Ateena ja 200 kaupunkia

-         rahasto Ateenalla (Panthenon)

-         Välimeren itäosien merimahti (pelkoa ja kateutta)

-         liitto hajosi -> peloponnesolaissodat Spartaa vastaan 431–404 eaa.: Ateena antautui (viljariippuvuus)

Kreikan klassinen taide (480–330 eaa.)

-         uusi henki: kuvataide, arkkitehtuuri, kirjallisuus ja filosofia

-         400-luvulla taiteessa oma arvomaailma (luonnonmukaisia, veistosryhmiä myyttisistä aiheista)

-         300-luvulla huippukausi veistotaiteessa; länsimainen kauneusihanne (Olympia, Delfoi, Akropolis esikuvina)

-         tragediat (esim. Aiskhylos, Sofokles ja Euripides)

Tietoon perustuva maailmankuva

Filosofia

-         kaikkea luontoon, ihmiseen ja yhteiskuntaan liittyvää voidaan tutkia järkiperäisesti; tieteen olemus

Joonialainen luonnonfilosofia

-         500-luvulla eaa. maailmankaikkeuden olemus yritettiin ratkaista järjellä (aristokraattisten jumalmyyttien sijaan)

-         havainnoista metafysiikkaan ja luonnollisiin selityksiin (alkuaineista: esim. maa, vesi, ilma)

-         460–370 eaa. Demokritos: atomioppi

Sofistien liike

-          400-luvulla eaa. elämänongelmat keskiöön

-          kyseenalaistivat perinteisiä arvoja ja ehdottoman totuuden

-         puhetaidon opettajia

Filosofit

-          huoli yhteiskunnan muutoksesta, ihmisen arvoista ja eettisistä ratkaisuista

-          Sokrates (469–399 eaa.), Platon (427–347), Aristoteles (384–324)

-          mm. Akadeimeian ja Lykeionin koulut

Hellenismi

-         sekakulttuuri (300-luku - 30 eaa.)

-         Aleksanteri Suuren Makedonia valloitti Kreikan (valtakunta ja yhteiskunta jakautuivat)

-         muutti helleenien kulttuuria ja maailmankuvaa: Epikuros (342–270), Zenon (460–370) stoalaisuus; tieteiden kehitys

-         kreikk. sivistys itään (Lähi-itä ja Egypti: Aleksandrian kirjasto)

3. Antiikin Rooma

Rooman synty

-          753 eaa. perustaminen?

-          Tiberjoen varren seitsemän kukkulan kylistä hallinnollinen kokonaisuus

-          maanviljelijöitä ja karjankasvattajia

-          etruskien ja kreikkalaisten välissä; vaikutteita mm. etruskeilta (kirjoitustaito, elämäntapa ja aristokraattinen maailmankuva)

-          uskonto käytännöllinen ja arkinen (useita jumalia; myöhemmin kreikk. jumalgalleria)

-          600-luvulla eaa. kaupunkivaltioita etruskiliitossa (Rooma mukana); 474 eaa. saakka liitto puunilaisten kanssa (meren herruus)

-          509 eaa. etruskikuningas karkotettiin?

1. Tasavallan aikaan (509–31 eaa.)

Rooman kaupunkivaltion talous

-          talonpoikaistilojen maanviljelyn ja karjan varassa

-          saalistus- ja sotaretkiä lähiheimoja vastaan

-          asutus kukkuloilla; ojituksella aluelaajennus

Yhteiskunta

-          eri kukkuloilla omat uskonnolliset kulttipaikat

-          luokkajako (ehkä asunpaikkajaon pohjalta)

-          varakkaat maaomistavat (patriisit) ja köyhä kansa (plebeijit)

-          luokkataistelu ei avoimeksi sodaksi (kompromisseja)

-          yhdisti: kansa saattoi paeta kaupungista (yläluokan sortoa) ja ulkoinen uhka

-          450-luvulla eaa. plebeijien oikeudet kirjattiin ns. kahdentoista taulun lakiin (eurooppalaisen oikeuskäytännön perusta: tuomaristo ja lainoppineet, lait kohtuullisia ja oikeudenmukaisia, syytettyjen kuulemisoikeus)

Kaupunkivaltion poliittinen järjestelmä

-          patriisien hallitsema tasavalta: sukupohjainen poliittinen järjestelmä vuosisatojen ajan

-          vallanjako: neuvoa antava senaatti ja päättävä kansankokous

-          senaatti patriisisukujen jäsenistä (300 -> 600 kpl yli 60 v. senaattoria)

-          kansankokous (aluksi sotilasosastojen ja myöhemmin asuinpaikan eli tribuksen mukaan) lainsäädäntövälineeksi ja kansantribuunit puolustivat kansaa (yläluokkien mielivallalta)

-          ylimmät virkamiehet valittiin vuosittain vaaleilla: valtion päämiehistä (konsulit) yksi hoiti ulkopolitiikan (sotapäällikkö) ja toinen sisäpolitiikan; apuna virkamiehiä (preetorit oikeusasiat, ediilit järjestyksenpito ja censorit verotus)

-          diktaattori valittiin poikkeustilassa

-          talonpoikaisista hyveistä tasavaltalaisiin sotilashyveisiin (organisointikyky, peräänantamattomuus ja tehokkuus)

Kasvu imperiumiksi

-          300-luvulla eaa. sotia lähialueiden valloittamiseksi; maan uusjakoa ja veteraanien asuttamista

-          legioonia kehitettiin (kuri liittyi maannälkään)

-          sisäisiä paineita purettiin ulkoisilla valloituksilla

-          264 eaa. Italia vallattiin sodilla ja liittoutumilla

-          264–201 eaa. kolme puunilaissotaa (Karthagoa vastaan); uutta häikäilemätön ja peräänantamaton imperialismi; laajentumissodissa “hajota ja hallitse” -periaate

-          imperiumi henkinen ja yhteiskunnallinen murros

-          168 eaa. kreikkalaiset voitettiin

-          100-luvulla eaa. alkoi kasvu: sotakorvaukset ja ryöstösaaliit kasvattivat valtion kassaa

-          vaikutteita kreikkalaisilta: älyllisempi kasvatus (orjien johdolla), nautinnonhalu ja “hillitön itsekkyys”

-          ylellisyyden myötä tasavaltalaisista hyveistä luovuttiin kreikkalainen kulttuuri ja hellenismi vaikuttivat (arkkitehtuuri ja kuvataiteet kukoistivat, draama runous ja historiankirjoitus)

Yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä murroksessa

Talous

-          maatalouteen ja kauppaan tukeutuva

-          imperiumin voimistuessa maaomaisuus uudelle eliitille (latifundiat); suurviljelijät orjatyövoiman varassa (viini, oliivit ja vihannekset)

-          pientilojen takavarikointi -> muutto kaupunkeihin -> uutta kaupunkiköyhälistöä ja sosiaalista tyytymättömyyttä

-          kaupungeista keskuksia

-          leipäviljan tuontia

Orjuuteen perustuva luokkayhteiskunta

-          100-luvulla eaa. vaurastunut (ja sulautunut) patriisi- ja plebeijieliitti hallitsi (suurtilat)

-          vanhat yhteiskuntasiteet murtuivat

-          pienviljelijät menettivät elinkeinonsa

-          uutta kaupunkiköyhälistöä

-          jyrkät luokkaerot

-          suuria orjakapinoita (Spartakus); vasta stoalaisen filosofia toi orjillekin oikeuksia

Poliittinen järjestelmä

-          muutos suurvallaksi: varallisuus lisääntyi ja hallintoa muuttui

-          200-luvulla eaa. kansankokousten ja senaatin yhteistyösopimus rikkoutui

-          vanhat yhteiskuntaluokat sulautuivat (perinnölliset asemat menettivät merkitystään)

-          vaurastunut patriisi- ja plebeijieliitti hallitsi senaattia ja sai yksinoikeuden ylimpiin virkoihin

-          kansantribuunit vaativat maanjakoa (köyhille, maattomille) ja uudistuksia (kansalaisoikeuksien laajennus, viljan hinta alas ja senaatin vallan hajottaminen)

-          v. 132 ja 121 eaa. senaatti surmautti Gracchusten veljekset

-          perinteinen moraali ja uskonto alkoivat murtua

Tasavallan loppukausi

-         puoluetaisteluja kansanpuolueen (populaarit) ja senaatin (optimaatit) kesken

-         kansanpuolue (Ceasar) puolusti ilmaisunvapautta, äänestysoikeutta ja ajoi Gracchusten uudistuksia (hyväksymillään laeilla)

-         senaatti vastusti lakiuudistuksia ja kannatti uuden yläluokan harvainvaltaa (nosti esille vanhoja roomalaisia hyveitä)

-         väkivaltaisia sisäisiä taisteluja (sisällissota) germaanit voittanut armeija ja sen sotasankarit lisäsivät valtaansa; kenraalien valtataisteluja mm. Ceasar, Markus Antonius ja Ausgustus

-         poliittinen valta yksityisarmeijoiden sotapäälliköille (konsulien ja eri puolueiden sijaan)

-          Caesarin aikana Roomasta keskus, kansalaisoikeuksia provinssien asukkaille, raja-alueista maata mm. legioonalaisille ja kaupunkien köyhille; diktaattorina lisäsi senaattoreita, jolloin alemmat kerrokset mukaan päätöksentekoon ja virkamiesten valvontajärjestelmä sekä juliaaninen ajanlasku

-          ylimystö ja senaatti vastarintaan (murha) -> Octavianus (31 eaa.) valtaan

-          yksinvaltaan (harvainvallasta)

2. Keisariaika (31 eaa. -)

Politiikka

-         27 eaa. Pax Romana alkaa: valtionuskonto Caesarin pyhittämiseksi (keisarinpalvonnasta vallankäytön väline), kahden vuosisadan yhteiskuntarauhan, hyvinvoinnin ja kukoistuksen kausi, sillä Caesarin uudistuksia jatkettiin kansalaisten ja provinssien asukkaiden eduksi

-         yksinvaltius tasavaltalaisten instituutioiden tilalle ja senaatin valtaa lisättiin

-         suuria rakennusprojekteja; sosiaalilainsäädäntöä (yritys estää yläluokan varallisuuden keskittymisen) ja viljanjakelun uudistus

-         kansalaisuutta laajennettiin, mutta jako rikkaisiin ja köyhiin jyrkkeni mm. eriarvoa lain osalta

-         ylellisen elämän sijaan paluu perinteisiin tapoihin ja moraaliin eli sotilashyveisiin (voimaa, urheutta, kestävyyttä ja kuoleman halveksuntaa)

Imperiumi

-          98–117 jaa. tehokkaan armeijan ansiosta imperiumi laajimmillaan Trajanuksen kaudella

-          Välimeri Rooman sisämereksi vuosisatojen valloitussotien jälkeen

-          valloitetut alueet (provinssit) säilyttivät ominaisluonteensa (takeena hallintojärjestelmä ja legioonat); sotilasleireistä kaupunkeja, joita ympäröi talousalue; myöhemmin myös provinssien asukkaille kansalaisoikeuksia ja taloudell. vaikutusvaltaa

-          Pax Romana (noin 200 vuotta) toi roomal. oikeuden koko valtakuntaan; kaupan edellytys

Talous

-          yhtenäinen talousalue: sama valuutta, lait, hallinto ja hallintokieli sekä yhdistävä tieverkosto

-          valtio keskeisessä asemassa mm. suuria julkisia töitä; ei laajaa yksityistä tuotantoa eikä porvaristoa

-          valtio keräsi verot viljelijöiltä (suurtilat vapautettiin veroista ja verotaakka varattomille), valtion menojen kasvua peitettiin heikentämällä rahan arvoa -> inflaatio 200-luv. lopussa, kansalaisoikeuksia laajennettiin, jotta saataisiin uusia veronmaksajia

-          Rooman kaupungissa noin 1 milj. asukasta (vuonna 0)

-          kulutusyhteiskunta: keskus nieli periferian tuotteet (elintarvikkeita), varat suuriin julkisiin rakennuksiin, kaupungit ja varuskunnat riippuvaisia tuontiruuasta mm. vehnästä; nälkäkapinoiden uhan alla senaatti haki kansansuosiota jakamalla leipää

-          legioonat rakentajia (tiet ja akveduktit) ja muutos palkka-armeijaksi

-          ulkomaankauppaa (Kiina, Intia, Afrikka)

Kulttuurin kulta- ja hopeakausi

-         keisarinkultilla uskonnolliset mitat (keisaripatsaita kaikkialle)

-         kultakauden kirjailijoista keisarin propagandisteja: esim. Vergeliuksen (70–19 eaa.) Aeneis -tarina haki yhteyksiä Rooman perustajiin ja Horatiuksen (65-8 eaa.) runot ylistivät Augustusta tasavaltalaishyveiden palauttajana; sen sijaan Ovidiuksen (43? eaa. -17 jaa.) iva ja kritiikki johtivat karkotukseen

-         hopea-ajan (14–120 jaa.) proosakirjailijoista nimekkäin Seneca (noin 5 eaa. - 65 jaa.) stoalaisen filosofian hengessä esitti moraalisia ja filosofisia kysymyksiä (keisarin sijaan korosti ihmisen ja jumalien tahtoa)

-         historioitsija Tacitus (55–117) kriittistä kuvausta ja lähteiden käyttöä oman ajan tapahtumista; Suetonius (75–160) kirjoitti keisarien elämäkertoja

Kristinuskon voitto

-         Augustuksen aikana Juudeassa Jeesus Nasaretilainen loi uuden uskonnon, joka noin 300 vuodessa sai valta-aseman imperiumissa (mutta ei Palestiinassa, sillä juutalaisten kapina v. 70 tukahdutettiin)

-         aluksi kristinuskoa vastustettiin uhkana keisarille ja valtion yhtenäisyydelle, mutta imperiumin heiketessä siitä tuli valtakuntaa lujittava ideologia (Konstantinus 300-luvun alussa)

-         vastasi mm. kaupunkiköyhälistön, vapautettujen ja orjien henkisiin ja yhteisöllisiin tarpeisiin (vapautusideologia ja pelastususko)

-         kristillisessä massakulttuurissa Mesopotamian ja Egyptin kulttuurien vanhat ainekset siirtyivät Eurooppaan

3. Rooman jako v. 395 ja Länsi-Rooman tuho v. 476

Kriisi

-         200- ja 300-luvut rappio: myöhäisantiikin aikana barbaarien ulkoinen paine ja imperiumin sisäiset muutokset

-         hajoaminen alkoi taloudesta: uusia talousalueita, provinssikaupunkien asema vahvistui ja ohittivat Rooman, keskushallinnon ote herpaantui; talousuudistukset pahensivat tilaa -> luontaistalouteen ja maaorjuuteen

-         orjamarkkinat hiipuivat valloitussotien päättyessä ja samalla orjia vapautettiin

-         vuokraviljelyyn (vuokra maksettiin tuotteina), pienviljelijät jättivät maansa ja siirtyivät suurtiloille, ammatit perinnöllisiksi, myös kaupungeista käsityöläisiä suurtiloille

-         suurmaanomistajien suurtiloista omavaraisia, joten paluu luontaistalouteen (tavaranvaihtoa, ei rahaa); tilat työpajoineen muistuttivat pieniä kaupunkeja (kartanotalouden alku)

Rooman tuho

-         v. 284 Diocletianus yritti korjata taloutta (Rooman jako 4 osaan)

-          Konstantinopolista pääkaupunki 300-luv. alussa ja Bysantista vahva alue

-          Rooma jakautui v. 395 Itä- ja Länsi-Roomaan

-          poliittisesti pahenevia valtataisteluita (keisarin vallanperimyksestä ei sääntöjä)

-          germaanit tunkeutuivat Roomaan

-          v. 476 Länsi-Rooma tuhoutui

-          Länsi-Rooman loppuaikoina kauppa keskeytyi, työvoimapula, peltojen metsittymistä, kulkutauteja ja kasvavia sotilasmenoja

-          tuhoteorioita